Edellisen viikon suojasää oli kostuttanut lumen läpimäräksi, ja viime päivien yöpakkaset olivat kovettaneet pinnan kovaksi ja kantavaksi, joten kulkumme oli yhtä leikintekoa puuterilumessa kulkemiseen verrattuna. Pysäköimme automme Haramaantien varteen Säyhteen liittymän paikkelle. Asettelimme lumikengät jalkoihimme, heitimme reput selkäämme ja suuntasimme vapaaseen umpihankeen, emme olleet tien vankeja.

Marraskuinen retkemme suuntautui tällä kerralla entisen Ruotsinpyhtään, nykyisen Loviisan maisemiin. Noin tunnin ajomatkan päästä Kausalasta pysäköimme automme Ruotsinpyhtään kirkonkylän urheilukentän parkkipaikalle. Edessämme oli portti, minkä päällä oli reittimme nimi, Kukuljärven kierros ja tietysti sama myös ruotsiksi.