|
Retki Isojärven kansallispuistoon 21.-22.8.2010 |
||
![]()
|
Aloitimme retkemme autoilemalla 1850-luvun Huhtalan vanhan maatilan pihapiiriin. Kiertelimme ja ihastelimme sen hirsisiä rakennuksia. Aittoja oli useita päärakennuksen ympärillä ja silmiin pistivät hienot puuleikkaukset ja lukkosalvokset. Samalla saimme myös kosketuksen ampiaisiin, joita oli sitten jatkossa retkemme joka vaiheessa. Palailimme takaisin Heretyn vanhalle tukkikämpälle, minne jätimme automme ja aloitimme retkilounaan jälkeen kulkumme kohti Vahterjärveä. Maasto oli mäkistä ja kivikkoista, puiden juuret olivat tulleet poluilla ikävästi esille, joten haastetta riitti etenemiseemme. Reilun tunnin kulkemisen jälkeen Hevosjärven kohdalla päätimme lyhentää reittiämme ja valitsimme leiripaikaksemme Kuorejärven laavun ympäristön. Telttapaikalle oli jo hieman aiemmin tullut helsinkiläispariskunta 4-vuotiaan Jim-poikansa kanssa. Osa retkeläisistämme jatkoi leiriytymisen jälkeen kulkua ilman kantamuksia Latokuusikon luontopolulle ja sieltä vielä hieman pohjoiseen hakemaan ``Viinahoilosta luoteeseen`` geokätköä, mikä löytyi komeiden siirtolohkareiden luota. Kello 19 maissa palailimme takaisin leiripaikkaamme, missä ilta sujui rattoisasti uimisen ja muiden leiritoimien parissa mm. tälle 4-vuotiaalle pojalle kaarnalaivoja ja käpylehmiä tehden. Ilta vierähti pitkälle leirinuotion ääressä rupatellen. Aamutoimien ja leirin purkamisen jälkeen lähdimme palamaan Heretyn kämpälle Kurkijärven kautta. Matka oli hieman lyhyempi kuin menoreittimme, mutta se meille väsyneille vaeltajille suotakoon. Kulkua helpotti vielä sekin, että rinkkamme olivat hieman keventyneet ainakin meidän juomavetemme ja syötyjen eväiden osalta. Paljon jäi vielä näkemistä Isojärven kansallispuistosta, joten seuraava tavoitteemme on varmaankin kansallispuiston länsiosaan ja itse Isojärveen tutustuminen. Teksti: Pekka Ahokas, kuvat: Maritta Saarenpää |
|