Maaliskuun lumikenkäretki muuttui patikkaretkeksi

Päivä: 

Su. 19.3.2017

Retkikohde: 

Lapakisto

Kolmannen kerran lähestyimme Lapakiston aluetta, tällä kerralla Pajulahden urheiluopiston suunnalta. Olimme varustautuneet lumikenkäretkelle, mutta ajaessamme jäähallin parkkipaikalle päätimme jättää kuitenkin lumikengät sovinnolla autoihin.

Lähdimme seuraamaan kohti Seelammia johtavaa puomitettua metsätietä. Lumi oli tamppaantunut kovaksi ja osittain jopa  jäiseksi,  joten kulkumme oli varsin varovaista ja verkkaista. Ihan sattumalta luontopolkutolpasta löytyi geokätkö. Vanhassa järeässä kuusikossa oli palokärki hakannut puihin ja juuriin syviä koloja etsiessään ilmeisesti puussa asustavia hevosmuurahaisia. Metsätie haarautui pohjoiseen kohti Seelammia ja etelään kohti Pikku-Kukkasen rantaan johtavaa pistoa. Me kuitenkin poistuimme tieltä ja suuntasimme kohti Kinnankoskea johtavalle polulle. Koski oli vielä jäässä, mutta veden solina kuului hyvin jääkuoren alta. Kosken alapään kohdalla olevalle vanhalle tulipaikalle teimme nuotion ja rupatellen pidimme kunnollisen evästelytauon.

Puolilta päivin lähdimme kulkemaan Kilpasen länsipuolitse kohti Kalliojärveä. Emme kuitenkaan menneet sen rannalla olevalle laavulle, olimmehan käyneet siellä jo yhdellä elokuisella retkellämme. Sen sijaan suuntasimme takaisin kohti Pajulahtea vanhaa hiihtolatupohjaa myöten. Kilpasen rannalla kävimme kurkkaamassa vielä vanhaa majavanpesää. Vanhan ja uuden latupohjan risteyksessä oli edessämme oikea opastusviittaviidakko. Matkan tässä vaiheessa Ulla-Maija huomasi, että hänen vaelluskenkänsä pohja oli jo varsin pitkälti irronnut - siitä tulikin sitten lentävä lause: Niin kauan minä tramppaan Lapakiston reittejä kun kenkäni pohjat kestää. Pohja kuitenkin kesti perille asti, tosin eipä se ollut enää kiinni kuin pikkuisen päkiän alta.

Seelammin laavulla pidimme pienen hengähdystauon. Pari lapsiperhettä tuli sinne evästelemään sillä aikaa kun siellä olimme. Seelammilta kävelimme etelään tuttuun paikkaan, mistä olimme lähteneet Kinnankoskelle vievälle polulle. Vielä pari kilometriä tuttua tietä ja olimme autoilla taas yhtä retkikokemusta rikkaampina.

Teksti Pekka Ahokas, kuvat Pekka Ahokas ja Harri Forsgren

Tagit: 

 

Lajiesittely

Muita aihepiiriin sopivia retkikertomuksia

Korvessa ihan Sipoossa La. 7.6.2014 - Su. 8.6.2014
Kymi-Vuoksen leiripäivillä Kaunissaaressa Pe. 28.6.2013 - Su. 30.6.2013
Lunta etsimässä To. 31.10.2013 - Ma. 4.11.2013
Eivät ole vuodet veljeksiä Su. 19.1.2014
Kevättalven patikkaretkellä Su. 9.3.2014

Sivut